I hadn't heard his voice since August so I burst into tears the second I heard his voice. While crying I was also laughing at him because I knew how much I had surprised him. I would've paid a lot of money to see his face... I can almost see it in my head but it's still not the same. He just looks so cute when he's surprised - well, when doesn't he?
During that phone call I decided I'd book a flight to U.S. I just had to see him before he would go on his mission. When I got off the phone I dialed my host parents number and called them. I had already spent a fortune calling to U.S so what did a few more euros really matter? My host parents agreed to give me a place to stay if I decided to come. I also talked to some of my friends and they convinced me: I had to make this journey.
I talked to Kyle yesterday on skype for hours and I told him I had decided to pay a visit before he left. He should be concentrating on his mission and seeing me wouldn't help. However, he seemed genuinely happy to see me again and promised to pick me up from the airport. I really can't wait to see him again and just be in his embrace.
My flight is booked now and I'm leaving next week on Friday. I really can't believe I'm seeing that heart melting smile in less than two weeks. I'll have almost two whole weeks to spend with him and my friends until I have to stop living in a fairytale and concentrate on real life. I've just always preferred fairytales....
Love, May
How wonderful that you are going to see him, good luck!
ReplyDeleteIhana idea perustaa tällainen blogi!<3 Onko Kyle mormoni tmv vai kuinka hänen pitää kahdeksi kokonaiseksi vuodeksi lähteä?:<
ReplyDeleteAww! Just so.. Awww!!
ReplyDeleteAwesome! Mä todella toivon, että tuo teidän tarina jatkuu eikä lopu tuon USA:n reissun jälkeen, taas. (:
ReplyDeleteSaara, thanks! :)
ReplyDeleteAnonyymi, Kiitos. :) Ihan oikein veikkasit.
ida, hihhi, thanks. :)
Jenssku, kiitos! :)
Tää teidän juttu vaikuttaa niin täydelliseltä. Se, miten kirjotatte ja toi kuva, mikä on ollut niin usein sun toisessa blogissa ja nyt täällä.. jestas :D Mä haluun kans :DD
ReplyDeleteIt's the imperfections that make it perfect. Välimatka tässä tapauksessa kaiketi.
Kaikkea hyvää teille :)
sä oot vaan niin onnekas (:
ReplyDeletemä en kestä! ootte aivan liian sulosia.
ReplyDeletetää koko blogi anto pientä toivoa omalle lomaromanssille, joka lopahti nimenomaan välimatkan takia. ehkä silläkin vois olla vielä pienenpieniä mahiksia, jos oikeen kovasti yrittäis. :p anyway, ootte ihania!
Good luck! (: Mahdat olla todella onnellinen, se nimittäin paistaa näistä sun teksteistä! Kyllä te saatte sen toimimaan välimatkasta huolimatta (:! Ja varmasti kiva nähdä myös kavereita ja hostperhettä siellä K:n lisäksi.
ReplyDeletesiis mihin kylen pitää lähtee? :o meni vähä ohi :D
ReplyDeleteAnonymous, kiitti! :)
ReplyDeleteAnonyymi, hihhi, tiedän. :)
mints, hahah :D Se on vaan asenteesta kiinni. Jos on valmis uhraamaan hieman aikaa ja kärsivällisyyttä - ja rahaa - niin kyllä se voi ihan hyvin onnistua. Tsemppiä teillekin! :)
cloé, Kyle makes me happy. :) Toivotaan! :) Heitä on tosiaan kiva nähdä, en millään malttais odottaa. :)
Anonyymi, lähetystyöhön lähtee kahdeksi vuodeksi.
Heii, paljon tsemppiä teille etäsuhteeseen. Itse tapasin jenkkipoikaystäväni vuosi sitten ja siita asti olemme yrittäneet tavata niin usein kuin mahdollista. :) Kaikki on mennyt niin hyvin että elokuussa tulemme viettämään häitäkin :) Eli kaikki on mahdollista jos kumpikin on valmiita panostamaan...
ReplyDeleteMarika, at times I feel like this is a fairytale...we will have to see about the happy ending :)
ReplyDeleteEveryone, I wish I could speak Finnish, and May has promised to give me lessons:) but until then...it's not fair!
moi! tosi kiva idea tämä blogi, ihanaa kuulla oikean elämän rakkaustarina :)
ReplyDeleteolisiko mitenkään mahdollista, että laittaisit tän blogin myös bloglovinin kautta seurattavaksi? :)
Caramel, oi vitsi, toivottavasti meidän käy yhtä hyvin! Kävin katsomassa blogisi ja kuvat ovat aivan uskomattoman kauniita. Tuollaiset häät minäkin haluaisin! :)
ReplyDeleteKyle, Yeah, I know what you mean. :) Haha, babe, you know I'll translate them plus there's always google translate. ;)
Katja, kiitos! :) yritin jo sitä aikaisemmin, mutta se ei antanut minun lisätä blogia samalla käyttäjätunnuksella kuin Marioneten, joten täytynee luoda uusi tunnus. Mutta siis kyllä lisään sen jossain vaiheessa. :)
Aiotteko siis yrittää elää yhdessä, vai pysyä vain ystäviä?
ReplyDeleteThis is quite possibly the sweetest blog I have ever come across. I'm a bit cynical when it comes to love, but your story seems so sweet and genuine. I truly hope everything will work out for you! :)
ReplyDeleteOi vitsi, kuulostaa ihan uskomattomalta. Oon seurannut sun blogia jenkkivuotes alusta asti ja se, etta paaset vihdoin takas tapaamaan Kylea saa mutkin hymyilemaan. :)
ReplyDeleteHassua kylla, mulla on mun jenkkivuodesta jaljella sellanen nelisen kuukautta ja loysin sen oman Kyleni (kirjaimellisesti, samalla nimella on pojat siunattu) tossa vuoden alussa... Saa naha miten taa tilanne tasta meille sit selviaa.
Sulle ja sun Kylelle toivotan paaaaljon onnea ja toivon et saatte sen happy endingin.
ulla, aika varmaan näyttää. :)
ReplyDeleteSanny, oh thanks! :) That's one reason why I decided to start this blog: I want people to believe in love again. :)
Oona, oi kiitos! Hihhi, voi vitsi. Aika hyvä sattuma. :) Teille on onneksi suotu enemmän aikaa yhdessä, me kun tavattiin niin loppupuolella. Mutta paljon tsemppiä teille! :)
aww sulosen kuulosta!! mutta kirjotit toisessa blogissa että olette ystäviä enää :( ainakin hyvän muiston saat itelles tästä blogista :)
ReplyDeleteAnonyymi, kiitos. :) Joo no meillä oli tosiaan jonkinlainen tauko tässä välissä.
ReplyDeleteTää on aivan vallottava blogi! Jatkakaa kirjoittelua ja päivitelkää ajastanne yhdessä lomalla.
ReplyDeletePakko vielä kysyä, oletko Marika sinäkin mormoni? :)
aasim, ihan luterilainen olen. :) Kiitos paljon! Päivitellään varmasti. :)
ReplyDelete